Lapseen kohdistuneeseen seksuaalirikokseen syyllistyneen saa yhä palkata lapsityöhön

Maanantai 22.7.2024 klo 2.55 - Johannes Remy

Yleinen luulo on, että laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä estää lapseen kohdistuneeseen seksuaalirikokseen syyllistyneitä pääsemästä lapsityöhön esimerkiksi kouluissa ja päivähoidossa.

Valitettavasti asia ei ole niin. Lakiin on sen ensimmäisestä, vuonna 2002 säädetystä versiosta lähtien jäänyt omituinen porsaanreikä: seksuaalirikokseen syyllistyneen palkkaamista ei kielletä eikä siitä säädetä minkäänlaista rangaistusta. Laki ainoastaan velvoittaa työnantajaa vaatimaan rikostaustaotetta ja työntekijää esittämään sen, mutta ei puutu siihen, mitä otteessa saa lukea. Näin ollen työnantajaa voidaan rangaista otteen vaatimisen laiminlyönnistä, mutta ei rikollisen palkkaamisesta.

Miten näin ilmeinen porsaanreikä on voinut olla voimassa yli 20 vuotta? Esitän joitakin tietoja lakiin alun alkaen kohdistuneesta vastustuksesta ja porsaanreiän alkuperäisestä perustelusta, joka osoittaa, ettei se tullut lakiin vahingossa.

Kun rikostaustan tarkastamisen tarpeesta alettiin keskustella vuonna 1998, se herätti voimakasta vastustusta vaikutusvaltaistenkin ihmisten keskuudessa. Näin on käynyt monille muillekin lapsia seksuaalirikollisilta suojaaville uudistuksille, kuten esimerkikisi lapsipornon hallussapidon kriminalisoinnille.  Rikostaustan tarkastamisen vastustajina profiloituivat erityisesti STAKESin silloinen kehittämispäällikkö Sirpa Taskinen ja STAKESin silloinen pääjohtaja Vappu Taipale.

Taskinen sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa 14.2.1998:

”Suhtaudun taustan tutkimiseen käytännön syistä epäillen. Nykyajatteluun ei sovellu, että alalle hakeutuvia alettaisiin epäilemään jo etukäteen. Onko rationaalista esimerkiksi pyytää rikosrekisteriotetta kaikilta lastenhoito- tai kasvatusalalle hakeutuvilta? En tiedä, että Suomessa tehtäisiin näin missään ammatissa...Puskaradio on varsinkin pienillä paikkakunnilla riittävän tehokas este sille, ettei pedofiiliksi todettu henkilö pääse lasten hoito- tai kasvatustehtäviin. Maalaisjärki velvoittaa esimerkiksi koulun rehtorin tai päiväkodinjohtajan olemaan palkkaamatta hakijaa, jos tiedossa on tuomio lasten hyväksikäytöstä. Laki ei palkkaamista tietääkseni estä, enkä tiedä, miten se voitaisiinkaan ihmisoikeuksia loukkamatta kieltää vedenpitävästi.”

Taskinen oli tässä vaiheessa johtava lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten asiantuntija STAKESissa. Viisi vuotta myöhemmin hän toimitti STAKESin ohjeet terveydenhuolto- ja sosiaalialalla työskenteleville näiden epäillessä lapseen kohdistunutta seksuaali- tai väkivaltarikosta (Sirpa Taskinen toim, Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen: asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes Oppaita 55 ). Kuten kauan sitten blogissani kirjoitin, niissä toistuvasti ja voimakkaasti kehotettiin olemaan tekemättä rikosilmoitusta.

Vuoden Taskista myöhemmin Vappu Taipale otti vielä jyrkemmän kannan rikostaustaotteen tarkastamiseen. Asiasta nousi jälleen keskustelua Suomessa, kun Norja sääti oman lakinsa rikostaustaotteesta ja haki asialle muiden Pohjoismaiden tukea. Tuomas Hyytisen tekemässä Helsingin Sanomien haastattelussa 20.3.1999 Taipale vetosi lapseen kohdistuvaan seksuaalirikokseen syyllistyneen ihmisoikeuksiin. Lainausmerkkien sisällä oleva teksti on suoraa lainausta Taipaleelta, muu taas Hyytisen lyhennelmää hänen puheestaan:

”Suomessa suhtaudutaan tällaiseen aikeeseen hyvin varauksellisesti.”

Taipale kysyy, onko pedofiliasta tuomitulla ja rangaistuksensa kärsineellä kansalaisoikeuksia. ”Tämä on iso eettinen kysymys, kun tällaista esitetään”.

Taipaleen mukaan Norjassa on jo käytäntö, että  ala-asteen kouluihin ja päiväkotiin työhön hakevien taustat tarkistetaan pedofiilien paljastamiseksi. ”Tämä on minusta ylilyönti”, Taipale sanoo.

Taipaleen kannanotto herätti asianmukaista kansainvälistä huomiota. Suurimman kansainvälisen lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa vastustavan järjestön ECPAT:n (End Child Prostitution, Child Pornography and the Trafficking of Children for Sexual Purposes) silloinen toiminnanjohtaja Muireann O Briain kirjoitti toukokuussa 1999 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin kummastellen Taipaleen esittämiä näkemyksiä. Tämä johti siihen, että Taipale kiisti aiemman lausumansa Helsingin Sanomille ja syytti ECPATia huhupuheiden kuuntelemisesta. Häntä haastatellut Hyytinen taas ilmoitti nauhoittaneensa haastattelun.

STAKESin vastaan haraamisesta huolimatta yleisen mielipiteen paine johti rikostaustaotetta koskevan lain säätämiseen. Lain säätämistä vaadittiin muun muassa 5000 ihmisen allekirjoittamassa vetoomuksessa. Tuolloin Suomen lainsäädäntöjärjestelmässä ei vielä ollut kansalaisaloitetta. Lain vastustajat saivat kuitenkin vaikutettua asiaan siten, ettei lasta vastaan tehtyyn rikokseen syyllistyneen palkkaamisesta tullut rangaistavaa. Hallituksen esityksen perusteluosassa porsaanreikää perusteltiin oudohkolla argumentilla tapansa parantaneesta huumerikollisesta:

”Rikosrekisterissä oleva merkintä ei merkitsisi nimitys- tai toimintakieltoa, vaan hakijan tai muun henkilön soveltuvuus jäisi työnantajan harkintaan... Ammattikieltoa ei ole haluttu ehdottaa erityisesti siksi, että rekisteriotteeseen sisällytetään tietoja myös muista rikoksista kuin lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Menettelyn käyttöönoton on arvioitu vaikuttavan ennaltaehkäisevästi niin, ettei henkilö, jolla on rikosrekisterissä merkintä kyseisistä rikoksista, hae työskentelemään lasten pariin. Jos näin kuitenkin kävisi, yksittäistapauksessa voi olla painavia erityisiä syitä valita henkilö merkinnästä huolimatta kyseiseen tehtävään. Tämä voisi tulla kysymykseen esimerkiksi, jos henkilö on aikaisemmin syyllistynyt huumausainerikoksiin, mutta pystyy luotettavasti osoittamaan, että ei itse käytä huumeita ja on muutenkin muuttanut elämäntapansa. Todennäköisenä voidaan pitää sitä, että työnantaja palkkaa tässä esityksessä kysymyksessä olevasta rikoksesta tuomitun henkilön vain huolellisen harkinnan jälkeen ja että seksuaalirikoksesta tuomitun palkkaamisessa harkinta on korostuneen huolellista.” https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_3+2002.pdf, sivu 35.

Hallituksen esityksen kirjoittaneet oikeusministeriön virkamiehet liikkuivat argumentissaan sulavasti seksuaalirikoksista huumerikoksiin ja takaisin seksuaalirikoksiin. Tapansa parantaneen huumerikollisen esimerkki riitti perusteeksi olla kieltämättä seksuaalirikollisen palkkaamista.

Vuonna 2022 säädetty seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus kokonaan sivuutti porsaanreiän rikostaustan tarkastamista koskevassa laissa tehden siihen vain teknisiä muutoksia. Jos lastanne hoitaa tai opettaa tuomittu pedofiili, se on täysin laillista. Tiedämme miksi porsaanreikä aikanaan tuli lakiin, mutta on mysteeri, miksi sitä ei 22 vuodessa ole poistettu.