Vielä Sexpo-säätiöstä, Tommi Paalasesta ja lapsiin seksuaalista vetoa tuntevien auttamisesta

Maanantai 8.7.2024 klo 4.45 - Johannes Remy

Kirjoitin aiemmin Sexpo-säätiön silloisen toiminnanjohtajan Tommi Paalasen raiskaussyytteestä. Oikeudessa hänet tuomittiin salakatselusta, vaan ei raiskauksesta. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, koska asian käsittely on jatkuva ylemmässä oikeusasteessa. Uutisten mukaan kyse oli tilanteesta, jossa Paalanen oli kuvannut tajutonta henkilöä, joka sitten syytti häntä sekä raiskauksesta että salakatselusta.

Tämä tieto osuvasti taustoittaa Sexpon kannanottoa vuonna 2022 säädettyyn seksuaalirikoksia koskevien lakien kokonaisuudistukseen. Sexpon lausunnossa eduskunnan lakivaliokunnalle kirjoitettiin seuraavasti tajuttomalle henkilölle tehdystä seksuaalisesta teosta:

"Tiedottomuuden kohdalla olisi huomioitava sellaiset erikoistapaukset, joissa seksuaalinen toiminta on ennalta sovittua, vaikka yksi osapuoli olisi tiedoton. Tällaisia erikoistapauksia ovat esimerkiksi henkilöiden välinen yhteisymmärrys siitä, että toisen saa herättää seksillä tai sellaisten seksuaalisten fantasioiden toteuttaminen, joissa yksi osapuoli on tiedoton, esim. nukkuu tai on päihtynyt tms."

Paalanen teki tuomioon johtaneen tekonsa vuonna 2020, joten ei liene järjetöntä olettaa, että asialla on yhteys Sexpon lausuntoon.

Sexpon reaktio toiminnanjohtajansa saamaan tuomioon herättää lisää säätiötä koskevia kysymyksiä. Sexpon hallituksen puheenjohtaja Tiia Forsströmin mukaan salakatselu ei ole seksuaalirikos eikä Sexpo ollut osallisena oikeudenkäynnissä. Marraskuussa 2023 Forsström kertoi Ilta-Sanomille Sexpon siirtäneen Paalasen pois toiminnanjohtajan työstä, mutta että Paalanen jatkaa yhä säätiössä työskentelemistä. Tuossa vaiheessa Paalanen oli Sexpoon kuuluvan Sexpo Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja, mutta Forsströmin mukaan vasta myöhemmin päätettäisiin mitkä tulisivat olemaan hänen työtehtävänsä.

Se, ettei salakatselusta tuomitun henkilön työskentelyä Sexpossa keskeytetty, osoittaa, ettei Paalanen ole säätiön ainoa ongelma. Kirjoitin aiemmin Sexpossa yhä käynnissä olevasta SeriE-hankkeesta, jossa autetaan seksuaalista vetoa lapsiin tuntevia ihmisiä. SeriE-hankkeen julkilausuttuna tavoitteena on ”ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia edistämällä asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, parantamalla asiakkaiden elämänhallintaa ja vaikuttamalla dynaamisiin riskitekijöihin” (Nita Taivaloja & Tommi Paalanen, Lapsikohteisen seksuaalisuuden ja muutoksen saamat merkitykset SeriE-hankkeen asiakkaiden puheessa. Yhteiskuntapolitiikka 87:2, 2022, s. 215). Hanketta esittelevässä artikkelissa kuvataan asiakkaiden ennen hankkeeseen osallistumista kärsineen ”stigmatisoidusta minäkuvasta”, joka hoidon tuloksena lieveni, kun asiakkaat alkoivat hyväksyä  itsensä. Esimerkkinä stigmatisoidusta minäkuvasta siteerataan yhtä sen asiakkaista, joka sanoo seuraavaa:

”Ja kyllä se kans johti siihen et alkoi tietoisesti välttelemään lapsia kaikissa tilanteissa. Koska jotenkin se tuntu siltä että jotenkin itessä olisi niin pahasti sellasta väärää ja viallista että jos se että on olemassa lasten lähellä niin se vaikuttaa heihin haitallisesti” (Taivaloja & Paalanen 2022, s. 217).

Sama asiakas kuvasi myös hankkeeseen osallistumisen myöhemmin johtaneen hänet hyväksymään itsensä.

Lasten vältteleminen kaikissa tilanteissa on vastuullista ja suositeltavaa käyttäytymistä henkilölle, joka tuntee seksuaalista vetoa lapsiin. Kotimaassani Kanadassa lapsiin sekaantuneiden rikoksentekijöiden tuomioihin rutiininomaisesti liitetään kielto oleskella lasten läheisyydessä. Esimerkki: https://www.rcmp-grc.gc.ca/en/news/2021/51-year-old-man-sentenced-three-years-prison-investigation-images-child-sexual-abuse Taivaloja ja Paalanen eivät artikkelissaan kerro lapsia vältelleen asiakkaan luopuneen välttelystä. Kuitenkin he esittävät sen menneessä aikamuodossa esimerkkinä stigmatisoidusta minäkuvasta, josta asiakkaat hankkeeseen osallistumisen jälkeen itsensä hyväksyen luopuvat. Onko lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäiseminen todella SeriE-hankkeen päätavoite, vai onko siinä tärkeämpää johdattaa asiakkaat hyväksymään itsensä?

Sexpon SeriE-hanke on tähän asti ollut viranomaisten suosiossa. Vielä viime vuonna Sexpon sivuilta avautui linkki Rikoksettoman elämän tukisäätiö RETS:n sivuille, joilla esitellään poliisin yhteistyötä SeriE-hankkeen kanssa. Helsingin poliisilaitoksen seksuaalirikosten tutkimusryhmä kuuluu hankkeeseen liittyvään SeriE-verkostoon. Vuonna 2020 julkaistun artikkelin on kirjoittanut Nita Taivaloja Sexpo säätiöstä. Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Saara Asmundela sanoo artikkelissa:

”SeriE-hanke on ainoa maksuton, matalan kynnyksen palvelu lapsista seksuaalisesti kiinnostuneille ja sellaisena myös seksuaalirikoksia ennalta estävän, paljastavan ja selvittävän poliisin näkökulmasta ehdottoman tarpeellinen ja tärkeä. Ennen SeriE-hanketta ei ollut palvelua, jonka piiriin tällaisen henkilön olisi voinut ohjata siten, ettei hänelle itselleen olisi koitunut siitä kuluja. Lisäksi kyse on asiantuntijapalvelusta, jota lapsista seksuaalisesti kiinnostuneet henkilöt voivat lähestyä vailla pelkoa epäasiallisesta tai paheksuvasta kohtelusta. Helsingin poliisilaitos on ohjannut SeriE-hankkeen pariin useita rikoksesta epäiltyjä, joiden palveluohjaus ei olisi ollut muutoin mahdollista. Moni palveluun ohjatusta on myöhemmin esitutkinnassa kertonut saaneensa hankkeesta apua kiinnostuksensa kontrolloimiseen.”

Artikkeli on julkaistu maaliskuussa 2020. Se on yhä verkossa, mutta Sexpon sivuilta ei enää ole siihen linkkiä. Asmundela työskenteli tuossa vaiheessa seksuaalirikosten tutkinnanjohtajana Helsingin poliisilaitoksella, mutta nyttemmin Sisä-Suomen poliisilaitoksella lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkinnanjohtajana.  

SeriE-hanke on kuluvaksi vuodeksi 2024 saanut Sosiaali- ja terveysministeriön alaiselta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEA:lta 155 000 euroa. Lisäksi Sexpo sai STEA:lta 290 867 euroa yleisavustusta toimintaansa. Ensi vuoden avustushakemukset ovat paraikaa käsiteltävinä.

Seksuaalista vetoa lapsiin tunteville on hyvä järjestää asiantuntijapalveluja, vaikka niiden teho on toistaiseksi vielä kansainvälisestikin epäselvä. Niiden järjestäminen on kuitenkin hyvä antaa Sexpoa asiallisemman tahon tehtäväksi.